Estonian uppoamisesta alkaneet tehtävät ovat vieneet oikeushammaslääkäri Helena Rannan eri puolille maailmaa selvittämään sotarikoksia, ihmisoikeusloukkauksia ja katastrofitilanteita. Ranta on työssään kohdannut mittaamatonta inhimillistä hätää ja tarvinnut tiukkaa ammattimaisuutta ja tinkimätöntä mieltä, omapäisyyttäkin.
Millaista on ollut hänen työnsä kriisialueilla, kun ympärillä kuohuu kansainvälinen politiikka ja puntarissa ovat kysymykset syyllisyydestä, syyttömyydestä ja kokonaisten väestöryhmien olemassaolosta? Miten hahmottuu totuus, ja millaista on huomata, että myös oma työ kytkeytyy osaksi politiikkaa? Kuinka mieli pysyy poikkeusoloissa kasassa? Jääkö tunteille katastrofien maailmassa sijaa?
Jugoslavian hajoamissotien verilöylyjen selvittäminen kohdisti Rantaan ja hänen ryhmäänsä huomattavia paineita. Myöhemmin Ranta kohtasi Slobodan Miloševiin kasvokkain todistaessaan tämän oikeudenkäynnissä Haagin sotarikostuomioistuimessa. Työ on vienyt Rannan myös sodan runtelemaan Irakiin ja muille kriisialueille. Tsunami oli ammattilaisellekin raskas kokemus.
Vuodet maailmalla ovat vakuuttaneet professori Helena Rannalle, että myös kuolleilla on ihmisoikeudet. Niiden kunnioittaminen kunnioittaa elämää.
Kaius Niemi on Helsingin Sanomien toimituspäällikkö. Hän on työskennellyt toimittajana samoilla kriisialueilla kuin Helena Ranta. Niemi palkittiin Vuoden journalistina hänen Afganistanin-sotaraportoinnistaan vuonna 2002.
