Vahva ja lämmin teos tueksi surevalle ja työvälineeksi ammattiauttajalle

Vanhan surukäsityksen mukaan "onnistunut" sureminen edellytti, että surija irrottautui kuolleesta ja menneisyydestä; kyseessä oli eräänlainen unohtamisen teoria. Puhuttiin surun vaiheista. Soili Poijulan esityksen pohjana on uusi surukäsitys, jonka mukaan kahden läheisen ihmisen kiintymyssuhde ei katkea kuolemaan eikä surutyön tehtävänä ole kiintymyssuhteen irrottaminen, vaan surutyössä kiintymyssuhde muuttaa muotoaan mielikuvien ja muistojen tasolla toimivaksi.

Kirjoittaja esittelee uuden ja vanhan surukäsityksen, puhuu kuoleman kohtaamisesta ja unista. Hän käsittelee erikseen maskuliinista ja feminiinistä surua, aikuisen ja lapsen surua, äänioikeudetonta ja komplisoitunutta surua. Hän esittää surun ja trauman
itsearviointi- ja itsehoitomenetelmiä, ja kirjan loppuun on sijoitettu omana jaksonaan ohjeita ns. surutyökirjan laatimiseksi. Siihen voi koota muistoja, tunnelmia ja ajatuksia menetyksen jälkeen.

Soili Poijulan teos puhuu surusta suoraan ja havainnollisesti.
Poijula työskentelee psykologina ja psykoterapeuttina Oulussa.